rv33+6: hemmottelua ja mielialan vaihteluita

Taas jäänyt kirjoittelu pidemmäksi aikaa. Mutta nyt reipastuin ja päätin kirjoittaa lukioille muutaman sanasen.
Koti alkaa vihdoin näyttää siltä kuin pitää ja babyshowerit voidaan järjestää. Tuleva kummi auttaa järjestelyissä ja päätimme kutsukortteihin kirjoittaa ajaksi sunnuntain parin viikon päästä. Voi kuinka innoissaan voi ihminen juhlistaan olla. Odotan sitä päivää kun istun yhdessä läheisten kanssa ja voimme keskustella ja  SYÖDÄ yhdessä :))

Kävin muutama päivä sitten neuvolassa. Painoa on tullut yhteensä 12kg raskauden aikana lisää. Olen jo ehtinyt suunnitella kuinka saan painoni putoamaan synnytyksen jälkeen :| On kamalaa kuunnella äitejä jotka manaavat ylipainoaan eivätkä tee asialle mitään! Itsekkin toki olen valittamisen maailmanmestari, mutta miksi jaaritella jossei ole jaksamista, kiinnostusta tai aikaa tehdä asialle mitään. Itsensä kunnossa pitäminen ei kuitenkaan ole mahdottomuus.

Valittamisesta tulikin mieleeni netistä lukemani haaste: 21 päivää valittamatta. Yksinkertaista. Vaikeaa? Ehkä.  Itse en vielä ole ottanut haastetta vastaan, mutta täytynee ainakin yrittää :) Hih, vielä muutaman päivän haluan voihkia surkeaa elämääni kipeän selän ja turvonneiden jalkojen kanssa ;)

Omasta mielestäni itsensä hemmottelu raskauden aikana on erityisen tärkeää. On mielettömän ihanaa laittaa jalat päivän jälkeen kuumaan veteen ja jalkojen huolellisen kuivaamisen jälkeen laittaa kynsilakkaa ja hieroa jalkoihin kosteusvoidetta. Pienenpienet asiat tekevät kummallisesti heti pirteämmäksi ja saa olon hehkumaan.
Olin amiksen luokkakokouksessa muutamia viikkoja sitten. Olimme lähdössä tyttöjen kanssa baariin istuskelemaan ja jutustelemaan. Etsiskelin itselleni repusta jotain päälle pantavaa ja päädyin miettimään kahden vaihtoehdon välillä. Silloin kuulin varmasti yhdet kamalimmista sanoista raskauteni aikana: "Ei sun tartte miettiä mitä päälles laitat, sähän olet raskaana!". ANTEEKSI MITÄ? Eikö raskaana oleva nainen saa tuntea oloaan kauniiksi? halutuksi? miellyttäväksi? Onneksi yhdellä tytöistä jo äiti ja osasi puolustaa minua tiukasti sanoen, että sillä todellakin on väliä. Itse jäin tuijottamaan monttu auki ja varmasti hyvin typerän näköisenä.