Tietoja minusta

Oma kuva
Vuonna -92 syntynyt äiti Vantaalta. Perheeseeni kuuluu 09/12 tytär sekä neljä koiraa. Koirien lisäksi harrastuksiin kuuluu herppeily ja meillä asusteleekin punakorvakilppari Enkkepenkke ja viljakäärmeet 1.0.1 Blogiini yritän kertoa perheemme arjesta, iloista ja murheista lyhyesti. Hiukan ajatusten purkamiseksi sekä "mitä kuuluu" -kysymysten vähenemiseksi. Kuvia saa tässä blogissa varmasti nähdä! Kerrothan jos jäät jotain kaipaamaan, jotta voin parannella blogiani. -Pinja

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

RV 25+4

Pääsimpäs taas pöytäkoneelle läppärin äärestä, joten päätin pari riviä tänne taas kuulumisia kirjoitella...

Vihdoinkin päädyin ostamaan vaunut (=ihanat vaunut). Onneksi luotin kaverin sanaan, että "kyllä ne oikeat vielä tulevat kohdalle". Nyt olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaan.
Olen tietenkin ehtinyt jo koe-ajaa vempeleitä ja Milo saikin kokea oman osuutensa "mamman vauvvana" olemisesta ;) Ei tainnut hurtta nauttia, joten taidampa pitää koiran maanpinnalla ja odotella rauhassa oikean vaavin syntymää. Täytynee kuitenkin aloittaa koirien kanssa treenaaminen, meinaan vaunujen vierellä. Karvakamuilla on tapana hieman sinkoilla mitensunsattuu varsinkin silloin kun energiaa on..

Yöt ovat kokoajan hurjempia. Olen ns. mahallaan nukkuja, joten nyt tulee sitten heräiltyä jatkuvasti ja aamulla on selkä kipeänä. Asiaan ei auta, että kun ei ukko ole vieressä nukkumassa niin "pieni" karvainen olento, koira, tunkee viereen eikä varmasti liiku mihinkään ennen kuin nousen seisaalleni komentamaan.
Vauvan potkut ovat yhä kovempia ja välillä tuntuvat jopa inhottavilta. Kunnialla on tähän asti selvitty, joten eiköhän tästä selvitä loppuun asti! Vaikka vaivoja on tullut etenkin hurjan painon nousun jälkeen niin mielestäni raskaus on ollut yllättävän helppo.


maanantai 7. toukokuuta 2012

Jotain suurta, jotain pientä

Päätin tänään kirjoittaa taas kuulumisia. Neuvolassakin tuli käytyä ja masu mitattua ensimmäistä kertaa, tulokseksi saatiin 20cm. Olin ensimmäistä kertaa tässä neuvolassa ja vastaanotto oli hyvä, tosin hieman omituinen tai siltä minusta ainakin tuntui katsoessani tätä keski-ikäistä hysteeristä naurua hohottavaa neuvolantätiä. Noh, ompahan ainakin pirtsakka :)
Monet ovat foorumeilla valittaneet omituisista, jopa inhottavista, tädeistä jotka saarnaavat eivätkä tunnu hyväksyvän sinua sellaisena kuin olet. Onnekseni olen näiltä säilynyt.. Muuttoa ennen ja muuton jälkeen, vaikka neuvola on vaihtunut, olen ollut tyytyväinen saamaani palveluun.

...Yöt ovat olleet raskaita (tuskin tulevaan verrattuna, mutta raskaampia kuin ennen) sillä en ole saanut kunnolla kipujen takia nukuttua. Lisäksi kuudelta aamulla iskee järkyttävä tarve päästä vessaan. Olen vieläpä niitä ihmisiä jotka eivät saa enään unen päästä kiinni helpolla jos kerran heräävät. Päivät ovat olleet taas toista luokkaa, vaikkakin selkä särky on jatkunut päivän läpi.. omistanhan sentään kaksi upeaa karvaista kaveria sekä muutaman kaksijalkaisen karvattomammankin, jotka pelastavat väsyttävät ajat. Ei ihme, että kivut ovat nyt alkaneet; viidessä viikkossa painoni oli noussut 5kg! eli kilon per viikko. Minäkö rakastaisin ruokaa?

Kirjoitin viimeeksi vaunuista.. En ikinä tullut niitä hakeneeksi. Ystäväni kehotti minua kuitenkin vielä selailemaan ilmoituksia, sillä omaksi tuntuvat vaunut tulisivat eteeni. Päätin siis vielä lykätä ostamista ja odottaa, onhan tässä vielä kesä aikaa! .. Kaikki tuntuvat toppuuttelevan ostoksissani, paitsi ihana ystäväni Marsi, joka hössöttää raskauttani vähintään yhtä paljon kuin minä itse. Siinä on kyllä ystävä, josta on aidosti apua :)
Olen tehnyt nyt kaikkeni, että odottaisin vauvajuhliin asti varsinkin lelujen ja vaatteiden ostoa.. jotenkin kaupasta lähtee kuitenkin usein mukaan jotain pientä pienelle ;)

Nyt nautiskelemaan kevät ilmasta ja omatekoisesta pizzasta!