Q-man Suu Delman Sunnuntai

Q-ma Suu Delma eli tutummin Frodo, Reppuli, Neppers, Neppu, Nepunski.

Vallaton harjakoirani täytti kesän lopulla vuoden. Aika paljon on sattunut ja tapahtunut. Frodo on luullakseni maailman tapaturma-alttein koira. Pentuaikana siltä irtosi jopa kynsi. Ei, en tiedä miten niin pääsi käymään, mutta huomasin vasta rapussa. Monesti olen saanut olla sydän syrjälläni ja soitellut eläinlääkärit läpi ja kasvattajan puhelimeen soitellut hysterian vallassa.

Harjakoirien tapaan, Frodo on dramaattinen tapaus ja "kiljuu" toisinaan vaikkei mitään vakavaa olisi tapahtunutkaan.

Viralliset näyttelyt saavat jäädä alapurennan vuoksi, mutta muutamissa mätsäreissä ollaan käyty. Frodo ei silminnähden kuitenkaan välitä kauneuskilpailuista (mahtaakohan pitää itseään arvokkaampana?). Mäyräkoirayhdistyksen mätsäreissä sijoittui sinisten neljänneksi.

Frodon kanssa ollaan jonkun verran tokoiltu. Parantamisen varaa on etenkin odottamisessa. Frodo on äärimmäisen menevä tapaus ja hänen mielestään on aivan turhaa ja käsittämätöntä istua ja maata odottamassa kun emäntä lähtee kävelemään pois päin. Kontaktia ottaa jo paremmin ja vuoden iässä tapahtui huomattava muutos, treeneissä kun Frodo alkoi kuuntelemaan ohjeita paremmin. 

Vielä en 100% luota, että koira pysyisi taluttimetta hallinnassani kun muita koiria painelee ohi, joten suurin osa treeneistä tapahtuu vielä koira kytkettynä.

Toko on kuitenkin omaan makuuni liian totista ja tarkkaa puuhaa, että eiköhän lajin vaihto vielä tapahdu, täytynee mielenkiinnosta kuitenkin ainakin yhtiin möllitokoihin osallistua ;)

 pujottelua, pikkuhiljaa... (toivottavasti videon lisäys onnistuu..)

 Neppuhöpötystä :)

Tänään onkin "Frodon päivä", eli reeniä reeniä :)

terv. Kaksijalkainen

Tiiun Tiistai

Heis!

On alkanut olemaan niukasti kirjoittamisen aiheisia tapahtumia meillä päin, joten otetaan koko hommalle uusi suunta :) Blogin kirjoitushan alkoi raskaudesta ja lähinnä raskautta käsittelevistä aiheista, sen jälkeen meidän perheestä ylipäätään ja näin jatketaan. Nyt kuitenkin jokainen postaus omistetaan yhdelle pienokaisistani ja kestäpä muusta olisi loistavampi aloittaa kun meidän perheen päälliköstä, uhmikäisestä terroristista, jonka tämän hetkiseen sanavarastoon tuntuu kuuluvan vain ja ainoastaan sana "EI." Eli:

Tilpen Tiistai

Vaikka otsikko olettaa saattaa, että tämä kertoo ainoastaan Tiiun tiistaista niin tarkoituksenani on kertoa tiistaiden välisistä tapahtumista pienen Tilpen elämässä. 

Pikku monsteri on pitänyt jöötä ja pieniä erimielisyyksiäkin meillä on tullut mm. kannattaako koko kakku heittää lattialle jos siitä vähän murusia tippuukin, onko järkevää pyytää vettä vaikkei jano olisikaan (Tiiun mielestä tarpeeksi hyvä syy pyytää vettä on se, että ne voi viskata myös lattialle).
Onhan tuo mimmi uhmaiästään huolimatta elämäni tärkein otus. Silti joskus tuntuu, että asuisin aivan aivottoman apinan kanssa.. Luojan kiitos omaan hyvän huumorintajun :D

Tiiu täytti 1.9.-14 2 vuotta <3 
 



Joku aika sitten meillä kävi lastensuojelu käymässä ja tarkastamassa tilanteen kun joku perkeleen naapuri oli sitä mieltä, että lapsi itkee meillä jatkuvasti, myös öisin. Ja joo, kyllähän tuo silloin tällöin itkeekin, muttei tosiaankaan öisin. Tänään jokatapauksessa tuli lasun tätien tekemä yhteenveto, jossa todettiin ettei lastensuojelun asiakkuutta oel tarvetta jatkaa (ylläripylläri..)

Viikonlopun Tiiu vietti isänsä kanssa mummolassa. Mukanaan typykkä toi ihastuttavan kaulakorun, jonka oli saanut mummolta. Tämän viikon kylmät päivät ollaan vietelty aikalailla kotona kirjoja lukien ja katsellen vähän teletappeja "pappii, pappii, hitsin hattu!" (suom. teletappii, teletappii. Hipsun Hattu!"