Pötsi kasvaa hurjaa vauhtia ja pikkunen on hikotellu jonku verran. Yöt ovat olleet todella levottomia ja olen heräillyt hiki päässä, tässä vaiheessa raskaus tuntuu olevan kaikkea muuta kuin nautinnollista. On kuitenkin ihanaa ajatella, että tämä kaikki tarvitaan, jotta oma pieni nyyttimme voisi pian olla kainalossa. Mieheni yllätti minut suuresti kertomalla, että aikoo mukaan synnytykseen. Olin jo aivan varma ettei sitä päivää tulisi ikinä, mutta näköjään kaikki ajallaan.
En sitten malttanut odottaa, että mies tulisi lomareissulta ja kokoaisi pinnasängyn. Kävin puisten palasten ja ruuvien kimppuun. Ähelsin, sähelsin ja hikoilin kunnes sain toisen päädyn kiinni... VÄÄRINPÄIN... jätin asian sikseen.
